Mitä puuttuu?

Mitä tosissaan puuttuu?

Sitä kai kutsutaan itsekuriksi. Voi se olla tahdonvoimakin. Tai sitten selkäranka.

kuvalaina

 Kutsuu sitä ihan millä nimellä tahansa,

lopputulos ei naurata...

Ihan ok tulos, jos tuijottaa pelkkiä numeroita. Paino tippunut viikossa 1.2 kiloa, mutta kun tietää, että suurin osa on sitä edellisen viikon turvotusta. "Aikataulun" mukaan painon pitäisi nyt olla 68kg, jos siis tähtäimessä on puoli kiloa viikossa ja 66 kilon paino neljän viikon päästä. Nyt jos aikoo saavuttaa tuon painon, on pudotettava jo 0.6kg per viikko ja mitä isommaksi tuo luku kasvaa, sitä vaikeampi on tehtävä.

Ja vaikeaa tuntuu olevan. Lauantaina oltiin suomitapahtumassa, jos sai ostaa mm. Geisha -suklaa, hapankorppuja, karjalanpiirakoita ja salmiakkia. Olisi voinut ostaa lihiksiä ja korvapuustejakin, onneksi jätin ne sinne. Noh, ei varmaan tartte erikseen kertoa mitä suklaalle on tahtunut, (onneksi ostin vain yhden levyn!) ja kaksi pussia salmiakkiakin taitaa olla kohta tuhottu. Ihan uskomatonta, koska voin kertoa, jotten ole mikään suklaan ystävä ja vielä vähemmän salmiakin :D. Ja lisää itsekuria, se viini, mitä uhosin viime viikolla, jottei ennen 66 kiloa. Pah! Eilen syötiin katkaravunpyrstöjä ja niitähän ei vaan voi syödä ilman Marlborough´n sauvignon blancia. Mulla ei ole selkärankaa! Eniten tässä taas harmittaa se, että en voi pysyä poissa vaa´alta kesken viikon. Kävin puntarilla muutamana päivänä, no rehellisyyden nimissä taisin käydä joka päivä ;) niin paino tippui tasaisesti koko viikon ja eilen aamulla se oli vielä 67.7kg! Maanantait on siis tuskaa!

Jatkan silti urakkaa ja pistän kaiken toivoni tuurin varaan. Hyvällä tuurilla nimittäin voin tuohon 66 kilon tavoitteeseen vielä päästä. Todella hyvällä tuurilla!

Noh... hyvällä tuurilla ja kovalla työllä, myönnetään. Olen kyllä valmis, taas! Tässä kuussa ei olekaan tiedossa mitään juhlia tai arjesta poikkeavaa, joten sen puolesta ainakin näyttää hyvältä. Mistäköhän sitä itsekuria saisi?

kuvalaina