Viikko 24

Hyvä alku, surkea loppu...

Viikko 11.6 - 17.6. 2012

Maanantai:     vauhdintestausta juoksumatolla

               5:56min/km (10km, 59:21) 

               6:53min/km (5km, 34:30)

               kävelyä juoksumatolla

               2km 20min

Tiistai:       lepo

Keskiviikko:   aamukävely 1.75km, 20min

               1h tasavauhtinen reipas

               5:44min/km (11.02km, 1:03:18)

Torstai:       aamukävely 1.75km, 20min

               vauhtileikittely, lyhyitä vetoja

               sis.10x vauhdinnoston 30-60sec.

               5:24min/km (7.2km, 39:00)

Perjantai:     aamukävely 1.75km, 20min

               lepo

Lauantai:      lepo

Sunnuntai:     pitkä ja rauhallinen tasavauhtinen

               6:24min/km (13,9km, 1:29:00)

Yhteensä:      juoksu: 47.1km     treeniaika: 5h 45min

               juoksukilometrit vuoden alusta: 571.2km

No niin... viimeinen virallinen treeniviikko ennen maratonia on, voisinpa sanoa onnistuneesti takana... no vähän sinnepäin! Alkuviikko näytti kilometrien osalta tosi lupaavalta ja haaveilikin, että tällä viikolla olisin yltänyt viikkomäärässä yli 60 kilometrin, mutta vähän jäi lyhyeksi.

Maanantain juoksumattotreenistä jo kirjoittelinkin täällä. En tiedä johtuiko lääkkeistä mitä olin syönyt flunssaan, vai edelleen flunssasta vai jostain ihan muusta, mutta vatsa oli sekaisin maanantai-illasta keskiviikkoon saakka ja olo oli sen mukainen. Tiistai oli onneksi suunniteltukin lepopäiväksi, joten sain parannella oloa ja keskiviikkona aloitin aamukävelyt. Illan varsinainen treeni, tunnin tasavauhtinen reipas meni ihan kohtuullisesti, mutta huomasi, että paras vire on edelleen kateissa.

Torstaina sitten treenasin vauhtikestävyyttä, niin että juoksin lyhempiä n.30-60 sekunnin pätkiä, selvästi matkavauhtia reippaampaa, mutten kuitenkaa kovaa ja palauttelin juosten matkavauhtia n.60 sekunttia. Harmitti, etten saanut nopeuksia noista vauhdinnostoista, kun SportTracker ei toiminut kunnolla, mutta arvioin että vauhdinnostot oli jotain 4:30-5:20min/km välillä, kaikki tarkoituksella vähän erilaisia. Ihan hyvä treeni, jaksoin juosta!

Perjantaina oli vuorossa lepopäivä ja lauantaina oli tarkoitus juosta kevyt ja lyhyt verryttelylenkki ajatellen sunnuntain pitkää. No aamulla todettiin, että on niin kaunis ja aurinkoinen päivä, mitä ei montaa ole lähiaikoina ollut, joten päätettiin lähteä paikalliseen huvittelupuistoon, Movie Worldiin. Jätin aamukävelyn väliin, koska heräsin myöhään ja tiesin, että saan kävellä päivän aikana jalkani muutenkin kipeiksi. Noh, en jaksanut lenkkeillä illallakaan.

Ja sitten tänään oikein hyvillä mielin, kohti pitkää ja rauhallista lenkkiä. Olin ajatellut ja mittaillut reittivaihtoehtoja Google Mapsista, että juoksen ainakin 23-25km. Ja jos jaksan pari vielä lisää. No ei mennyt ihan niin kuin suunniteltu! Heti ensimmäisenä luottopikkarit ei löytänyt sopivaa asentoa takamuksessa ja piti oikein pysähtyä housuja oikomaan. (Terkkuja vaan sille koiranulkoiluttaja teinipojulle, joka joutui todistamaan kyseistä operaatiota...). Ja sitten 3 kilometrin jälkeen vatsa meni sekaisin. Ajattelin, että se menee ohi kunhan en vaan ajattele koko asiaa ja juoksen eteenpäin, kilometri kerrallaan, jalkaa toisen eteen. No onneksi mies ja lapset ajoi 4,4 kilometrin kohdalla autolla ohi puistoon mennessä ja pääsin kyydissä läheiseen kauppakeskukseen... vessaan. Sinnikkäästi päätin kuitenkin, että jatkan vielä juoksua ja juoksin seuraavat 4,5 kilometriä puistoon. Siinä vaiheessa kävi mielessä, että olisi parempi lopettaa, kun takana oli vasta vajaat 9km ja olisin voinut säästellä jalkoja ja voimia huomista varten ja yrittää pitkää lenkkiä uudelleen. 

No hyvä se on näin jälkeen päin viisastella. Pystyin juoksemaan tasan 5km eteenpäin ja taas vessaan. Olo oli jo aika huono ja totesin, ettei ole mitään järkeä jatkaa juoksemista, koska varmaa oli etten olisi pystynyt juoksemaan suunniteltua 25km ja jokainen juostu kilometrin heikentää mahdollisuutta juosta alkuviikosta uudelleen pitkää lenkkiä. 

Sanomattakin selvää, pääsin autokyydillä kotiin. Onneksi! Olin niin poikki, että nukahdin autotallin lattialle, kun hetkeksi pötkähdin lepuuttamaan itseäni jumppamaton päälle auringonpaisteeseen.

Nyt on vaan sellainen juttu, että huomenna on pidettävä lepopäivä ja tiistaina teen vielä yhden yrityksen juosta kunnollisen pitkän lenkin. Vähän huolettaa, että alla on ainoastaan yksi todella pitkä (28km) lenkki ja siitäkin seurasi kamalat jalkakivut. Kaipaisin nyt yhden onnistuneen pitkän lenkin, ennen maratoonia, niin luottamuskin omiin kykyihin voisi olla toista luokkaa.

kuva: Google

Kahden viikon päästä tähän aikaan...

toivottavasti onnellinen!