Viikko 25

Lainajalat?

Viikko 18.6 - 24.6. 2012

Maanantai:     lepo

Tiistai:       3h tasavauhtinen pitkä 

               6:33min/km (26.5km, 2:54:00)

Keskiviikko:   pitkän lenkin palauttava

               5:42min/km (3.5km, 20:00)

Torstai:       lepo

Perjantai:     vauhtileikittely; kevyt+lyhyt 

               5:51min/km (5.14km, 30:08)

Lauantai:      lepo

Sunnuntai:     tasavauhtinen reipas 

               5:45min/km (11.3km, 1:05:00)

Yhteensä:      juoksu: 46.4km     treeniaika: 4h 50min
               juoksukilometrit vuoden alusta: 617,6km

Jo otsikon kirjoittaminen otti mahanpohjasta. Harjoitusviikko 25, niin monta viikkoa treenausta on takana ja viimeinen viikko on jo alkanut, viikko joka huipentuu sunnuntaina henkilökohtaiseen kestävyystaisteluuni. Kaikki virallinen työ on nyt tehty. Mitään kunnon nostamiseksi tai vauhtikestävyyden parantamiseksi ei ole enää tehtävissä. Väärällä viimeisen viikon treenillä kaiken tehdyn työn voi kyllä helposti tuhota. Tällä viimeisellä viikolla keskityn juoksuharjoitusten sijaan henkiseen valmistautumiseen sunnuntain koitosta varten. Viimeinen viikko on jännittämistä ja hermoilua fiilistelyä ja hienosäätöä varten. 

Onneksi sunnuntain lenkki antoi jo odottaa hyvää. Lähdin juoksemaan pelkän kellon kanssa ihan fiilispohjalta, tarkoituksena juosta noin tunnin/kympin lenkki helpolta tuntuvaa vauhtia. Ensimmäiset 15 minuuttia vasen sääri tuntui tiukalta ja tukkoiselta, mutta vertyi siitä kuitenkin ja sen jälkeen juoksu kulki kuin unelma. Olo oli todella kevyt ja jalat tuntui kuin ne olisi olleet lainassa joltain huippujuoksijalta. Koko matkan odotin, että kohta alkaa painamaan, mutta ei! Kokeilin vähän nostaa vauhtiakin, että alkaisiko tuntumaan jossain, vaan ei alkanut. Ihan kamalaa revittelyä en uskaltautunut tekemään, niin lähellä maratonia kuitenkin jo ollaan, mutta reipasta vauhtia tulin koko matkan ja tuntui todella hyvältä.

Muutoin viikossa ei ollutkaan mitään erityistä. Tistain pitkästä lenkistä kirjoittelinkin jo, ja keskiviikkona juoksin ihan kevyen palauttavan. Koko viikko oli täynnä kävelyvoittoista ohjelmaa miehen lomaviikon vuoksi, joten sekin kävi rasituksesta jaloille. Ja oikeastaan perjantain vauhtileikkitelystä huomasikin, että jalkojen päällä oli tullut oltua, ehkä vähän liikaakin. Jalat tuntui aika raskailta eikä ollenkaan rennoilta. Onneksi viikolla oli hyvin lepopäiviäkin ja mukavaa puuhaa viemässä ajatukset pois lähestyvästä koitoksesta.

Nyt onkin vuorossa loppuviikon ohjelman suunnittelu ja sitten yrittää pysytellä siinä ilman suurempaa stressaamista. Helpommin sanottu kuin tehty!

sweatparkles.tumbler.com