keskiviikko 29. elokuuta 2012

Viikko 34

Kun viimeistely onnistuu...

20.-26-8.2012

Maanantai:         45min ylämäkitreeni
                   5.64km 8.10min/km 46:06

Tiistai:           lepo

Keskiviikko:       30min rauhallista venyttelyä

Torstai:           30min hölkkävauhtinen lenkki
                   5.2km 6:32min/km 33:58

Perjantai:         30min viimeistely lenkki
                   4.63km 6:13min/km 28:47

Lauantai:          lepo
                   (1.75km kävely lasten kanssa: pari sprinttiä,
                   pomppuja ja loikkia -> ei laskettu treeneihin)

Sunnuntai:         Tomewin Mountain Challenge 22km 
                   22.9km 5:59min/km 2:16:27 

Yhteensä:          juoksu: 38.4km       treeniaika: 4h 36min

                   Juoksukilometrit vuoden alusta: 809.6km

kuvalaina
Kisaviikko siis kyseessä, joka alkoi maanantaina viimeisellä rykäisyllä, kunnon ylämäkitreenillä. Lämmitelyä pari minuuttia alkuun, jonka jälkeen 10 kertaa putkeen, ilman taukoja 500m rata. Rata alkaa n.200 metrin toodeella jyrkällä nousulla. Laskin, jotta kaltevuus on n.18%, eli oli hyvä harjoitus Tomewiniä ajatellen, koska siellä pahin nousu oli "vaan" 14%, tosin neljä kertaa pidempi ;). No tuon mäen jälkeen radalla tulee pieni alamäki, josta nousee vajaan 100m portaat ylös, jonka jälkeen laskeudutaan rinnettä alas lähtöpisteeseen. Tosi tiukkatreeni, kun sen tekee tosissaan.

Tiistai ja keskiviikko oli periaatteessa lepopäiviä, vaikka keskiviikkona kyllä venyttelinkin. Torstain juoksin oikein rauhallisen hölkkävauhtisen lenkin ja perjantain viimeisen lenkin ennen kisaa. Perjantaina juoksin lenkin niin, että matkalle tuli kaksi jyrkempää ja kaksi loivempaa mäkeä. Jaloista huomasi että treenit oli mennyt nappiin, tuntui niin hyvältä ja mielikin oli jo tosi korkealla.

Lauantaina tehtiin kävelylenkki koko perheen kanssa saaren ympäri, jossa otin muutamia ihan lyhyitä spurtteja ja polvennostoja, tikkausta ja muita loikkia. Ei mitään repimistä vaan enemmänkin voisi sanoa, että leikittelyä. Ja hauskaa meillä olikin.

Sunnuntaina oli sitten itse kisatapahtuma, josta kirjoitinkin jo. Kisa siis meni kyllä niin nappiin, kuin olla ja voi. Joskus onnistaa! Palautuminenkin on onnistunut paremmin kuin hyvin ja mieli haluaa treenaamaan.

kuvalaina
Oliskohan ihan hölmöä... juosta vielä yksi puoli maraton... neljän viikon päästä?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti